The Oliver & Oscar show….

Hei taas kaikille olen Oliver ja olen leonbergi. siitä on niin kauan kun viimeksi kirjoittelimme että varmaan pieni kertaus juonen käänteistä olisi paikallaan. minulla on nykyään myös veikka sen nimi on Osacar. se on nasta jannu kun se vielä tajuaisi että minä olen se kingi ja hän vaan varajäsen. Ei vaisinkaan olen tosi onsku että minua on muistettu tälläisella pienellä riiviöllä (ei tosin enää niin pienellä, olenko minäkin kasvanut noin nopeasti?). no meillä on ollut (lue: noilla ihmisillä on ollut) niin kiire. valittavat että saisi kuulemma vatsahaavan helpommallakin. mikä on vatsahaava? onko se niin kuin iso naarmu ja kuka sen oikein tekee? no kaikesta huolimatta meillä on oikeesti ollut hauskaa Osacarin kanssa, Osku yrittää opetella siistiksi sisällä ja minä naureskelen vieressä. Oskusta on hienoa matkia ihmisisä ja ihan varmasti hienoin juttu mitä se tekee on tuo seisaaltaan pissaaminen. mennään vaan seisomaan sohvaa tai terassituolia vasten ja annetaan sitten lorottaa tuolin alle. odottakoon vaan kun Oscarista tulee pitempi ja sen pikkuveikka ei enää olekkaan tuolin alapuolella. Hymyilyttää jo valmiiksi..

kahden liikkuvan koiran saaminen samaan kuvaan ? kaikki yrittäneet tietävät jne….

No uloskin on päästy ja aika ajoin myös metsään ja se ON huippujuttu se. metsä kun on minun suosikkini yhä ja Osacrkin pitää siitä. minun naamastani kuulemma näkee sen kuinka paljon nautin metsästä ja se ei minua haittaa, näkyköön vaan on se niin hieno paikka ja bonusta on jos sieltä löyttyy myös vettä. ja kuin omistajamme tietäisivät sen sillä usein me menemmekin sellaiseen paikkaan jossa on myös vettä. (aina he tosin eivät tienneet että sitä löytyy sieltäkin)

Pienistä metsistä löytyy pienempiä lammikoita ja isoista isompia. lisäksi metsistä löytyy kaikenlaista kivaa jota koiranne ei välttämättä oikein ymmärrä. kuten minulle jää tämä saunavihta juttu hiukan auki, on tää kyllä kivan tuntuista mutta että siellä saunassa? jos siellä olisi tarkoitus olla oksia niin eikö siellä silloin kasvaisi puu? Ja mitä sille pulle tehtäisiin talvella? vai siitäkö tulee termi puusauna?

tääs sauna vihta tuntuu tälleeen ihan mukavalle mutta niin kuin läiskyttää sillä kuumassa selkää?

Olemme vierailleet useissa metsissä ja aina niistä löytyy jotai uusia hajuja ja keppejä niistä siis on hyvät metsät tehty. tästäkin metsästä löytyi kolme karvapalloa samaan kuvaan yhdellä kerta…

Kaikki taas tietty samalla linjalla ettei niitä vain voisi erottaa toisistaan.

Tässä niistä se isoin eli Oliver hienosti  sivuprofiililla höystettynä, ja tässä taas Oscar….

Tuo pieni pallopää jonka pääkarvat ovat sillä mallilla etteä muutama afro-suomalainen voisi olla kateellinen. Ja näkyypä tuolla taustalla Jessicakin vaikkei kuvissa välitäkkään olla. ja kun päivä on ohi niin tasme myllätään metsä vain vaihtuu ja tuoksut…

silloin kun pääse ei oikeeseen metsään niin silloin telmitään pihalla sekin voi näin kevätkesästä olla tosi hienoo ja mukavaa. Oliverin mieli tekisi jo istutushommiin kun tuo pikkulapio on niin mukava. Ja yritäppä saada se pois niin meno on tälläista…

Oliver ja pikkulapio 50 Kmh….. jahtaajaa ei vielä näy kuvassa….

Osacarkin yritti auttaa siinä että saataisiin Jessican lapio takaisin mutta niin ikään Oscar oli liian hidas myöskin. ja kuin kiusallaan kun jahtaus loppui niin tultiin ilkkumaan että mulla on tää vieläkin hei! malliin.

ja kun taas joku innostuu niin innostuu myös Oliver ja meno sen kun nousee korkeammalle tasolle. ja senkin oliver taitaa kuin leikiten. Pois alta Teräsmies ja bätmän sekä savolaisten oma vituiksmän, tässä tulee aito superkoira ilmaa halkoen eli Superdog….

välillä kuitenkin täytyy hiukan levätä ja

ja sitten arvatkaapa mitä sen jälkeen odotellaan ? Noikin anovat katseet johtuvat siitä että meille oli ostettu pikku grillikylkeä ( eli pikku ribbs) se on ihan mahtavaa herkkua muuten. pikku possun raat kylkipalat vois olla kaksikon ruoka suosikkien top viitosessa. ja kuvastakin melkein näkee kuinka kuola valuu ja uikutus sen mukaista. Salaatista viis nyt on liha päivä.

ja kun päivä on ohi niin me kännät…. ei kun nukutaan vaikka seuraavaan seikkailuun asti. Eilen taas kävi niin että kun koirat vähiten odottivat niin heti koulujen  päättäreiden jälkeen menimme….

Mentiin päiväretkelle tuonne “juomakuppi metsään ja kun vakiopaikkanne oli varattu niin mentiin sitten seuraavalle kalliolle jossa meno yltyi taas tälläiseksi.

Metsäpolku ja Oliver tietääkin jo minne ollaan menossa, siinä ei ihmiset pysy perässä. Oscarkin on hiukan jäljessä vauhdissa ja sitä täytyy hiukan odotella välillä. sitten löytyi sellaine suo tyyppinen kosteikko ja se jos mikä oli niin kuin hauskaa siinä mentiinkin koko rahalla ainakin sellainen viiden minuutin lits läts sessio ja sen jälkeen polulle. Meillä muilla oli todella hauskaa kun se kosteikko loikahteli ja sammaleet lenteli kun oliver niminen katastrofi pyyhki kerta toisensa jälkeen pitkin ja poikin ja Oscar yritti pysytellä perässä mutta kun tuo maa perä upotti pikku tassujen alla ja vauhti ei vielä ollut niin kovaa kuin veikalla. sen kun olis saanut videolle siinä olisi ollut ainesta hauskoihin kotivideoihin. sen jälkeen palaiskin polulle kosteahko karvapallo nimeltä oliver puoli märkä tiskirätti.

Mennään nyt enää tää kallio ja sitten ollan melkein perillä.

mutta oliver mä oon vasta niin pieni enkä noin nopee…

Ai miten makee fiilis kun raikas vesi virtaa viileänä tassujen ja anturoiden välistä ,tähän vois melkein jäädä päiväksi. kuten ehkä tarkkaavaisimmat huomaavatkin Oliverin ilmeestä. vielä kuitenkin sata metriä ja sitten ollaankin kuin …..

Titanic, äärimmäinen Titanic, aina miehen öh. eikun koiran vertainen ja minä olin Titanic…..sääntö yksi: ensin uidaan ja kastutaan kunnolla.

Sääntö kaksi: kaikki jotka eivät halua itse kastua täytyy kastella ekana ja huolella…niin ja jos sanotaan ei , niin se oikeesti tarkottaa että kyllä kiitos…

Muista kuitenkin että eväsleipiä ei pidä ihmisiltäkään kastella silloin tulee lähtö kotiin niin kovin nopeasti. mutta muuten nää ihmiset on niin kiva kastella.

Ja koska oliver pitää hyvää huolta muiden kastumisesta niin  veikkanpa että Osacar haluaa tähän kuvatekstin : kiitti Oliver….

näitä järvenranta kuvia on ihan tusina kaupalla ja koska blogilla on mittaa jo nyt niin laitetaanpa tähän stoppi nille ja laitetaaan myöhemmin lisää sillä suomen suven on vaika luottaa, varmasti kuin syksy niin tulee myös niitä sateisia päiviä jotka kaikista suomalaisista tuntuu niin harmaille. Kaiken kaikiaan toivomme että koirilla on hauskaa kanssamme meillä asinakin on niiden kanssa. Ei siis ole myynnissä eikä misssään hoitokodissa. ei nyt. eikä ikinä…

nyt siis vauhdilla kohti uusia seikkailuja… ja nauttikaa elämästänne ja sen pienistä iloista kuten turkin täyshoidosta omassa pienessä paikassa auringon alla. mekin nautimme ja palaamme taas asiaan…

Treveisin Oliver ja Oscar sekä lauma nyt jo kuivuneita avustajia……

heippa….