The Oliver & Oscar show….

Hei olen Oscar, Oscar de la Cumppaninne, tai siis oikeesti minä olen kanssa prinssi. tai ainakin likipitäen sellainen. Oikeestihan minä olen kaikkien naisten salainen päiväuni, se kuuluissa Fazerin sininen (taitaa tuo urospuolinen isäntäkin olla sinut feminiinisen puolensa kanssa kun sillekin näyttää tuo fasunsininen uppoavan ihan helpostikin) Kirjattu nimeni on kuitenkin Babar josta omistajat kuitenkin halusivat luopua kun kuulemma muistutti jotain norsukuningasta? Tuo kuningasosa kelpaa mullekkin sen norsun voitte kuulkaa ihan pitää tai jotain, tuo on törkeetä puhua miesten painoista näinkin julkisesti (vaikkei tätä kuitenkaan lue muut kuin naiset) Ei ole nimittäin veikan entisessä ja meidän nykyisessä blogissamme yhtään mies kommenttia ( ? ) No ei se meitä sydänten valtaajia juurikaan hidasta kun äijät ei keksi että me viedään niitten naiset…

Oscar on ihan pienen pieni leonbergin pentu joka on saanut suuret lahjansa aivan loistavilta vanhemmiltaan. Heitä lienee myös kiittäminen näistä loistavista lahjoista joita nuorelta herralta näyttää löytyvän ihan loputtomasti ( on mm. taito kiusata oliveria hermoromahduksen partaalle, oiva tapa hoitaa kodin lattianpesutarve kohdilleen( ei turhaan ole ansainnut lisä nimeä Pissmaster 2010), miten jemmataan sukkia uskomattomiin paikkoihin, kuinka kyykytän isoveljeni kirjan kirjoittaja (lisäosa kyykkyyn ja komeesti, täällä häärään minä. ilmestyy kauppoihin heti kohta) ja viimeisempänä muttei vähäisempänä osaan lisääntyä vaikka veikan korvaan jos se sattuu nukkumaan tiellä.

Olen saanut alkuni synkkänä ja syksyisenä iltana, paljon ennen lumisateiden tuloa (ja kaikki tietävät että kyllä sitä tulikin) eräs kaunis nuorehko punaturkkinen Blondi saapui aivan vieraille maille ja heti kohta sai paikallisen tumman uroksen jakamattoamn huomion ja kun tämä (seksiä tihkuva) loma oli ohi olikin kuvioissa ei yksi eikä kaksi pientä leonbergiä vaan kaikki yksitoista toinen toistaan vikkelämpää leonpoikaa ja tyttöä. Siinä sitä yritettiin sinnitellä joukon mukana kerjäämässä huomiota uusilta ja niin mukavilta kaksijalkaisilta pennun tutkijoilta ,niillä on varmaan oma yliopistonsa kun niitä kävi niin monia meitä kurkkimassa. Ja voitteko kuvitella osa oli ihan lapsia vielä itsekin. Ne oli varmaan ne viisaimmat kun ne ilmeisesti oli niitä lapsineroja jos olen asian oikein ymmärtänyt.

mä olen tossa tuo karvainen keskellä… joo o olen….

Olen kuitenkin niin pieni vielä että maailman hahmottaminen on vielä aika työlästä ja aina ei osaa oikein sanoa että mikä on järkevää ja mikä ei. Mutta ei ole aina järkeä kaksilahkeistenkaan jutuissa ei. siitä on iso “veikka ” valistanut minua kyllä ja olenkin luvannut että Oliverin kanssa on vielä lystiä mutta kenellä sen kerromme myöhemmin.

Oscar näki ensimmäisen kerran maailman koko suloisuuden Liedossa, 4.2.2010 aamuyön tunteina. (tai siis eihän silloin vielä nähnyt mitään sillä simmut oli vielä ihan tukossa.) Kaiken kaikkiaan meni homma hyvin Arjan lauman sopivalla avustuksella ja maailma oli saanut uuden 11 päisen laumanalun jolta ei tullut puuttumaan omaa tahtoa tai kilpailuhenkisyyttä. olen varma että näistä mahdollisimman montaa haluan vielä joskus käydä moikkaamassa. koiran ikävä toisen luo, sneeef olette minulle rakkaista kaikki.

Tässä siis tulee Oscar:

Oscar kaikki nolla kuukautta vanha pienen pieni Leo uros,eikä aavistustakaan minne menee tai joutuu mutta seura oli hyvää.. Minulla on mustanaamio ja olenkin jo lukenut  sen ja parikin palstaa hesarista ihan puhki. kaikki karvainen on kaunista ja minä olen niiden päälikkö, sanoo Oliver mitä tahansa.

Oscarin iskä:

Näinkin komeaa rotukoiraa kelpaa heti minunjälkeeni katsella hetki ( ja huokaista….) kiitos enzo!

Oscarin äiskä:

aina löytyy laatuaikaa kun on jotain asiaa…

Tässäpä vasta kunnon rotunainen joka  ei ole vaihdettavissa eikä myytävissä , se on mun äippä ja pysyy. valitettavasti vaan liedossa eikä täällä.

Oskarin poika: ( tai sitten Oscar on vaan ihan rikki tässä kuvassa.)

(Fazerin Sininen palasi brändiykköseksi Brändien arvostus -tutkimuksessa.)

Vitsi, vitsi 

Oscarin metsä:

Tää on mun tuo oikean puoleisen puutarhan sisäänmenokäytävän vasemmanlaidan pikku puistikko josta aukeaa sittten taaempaa kulku sinne metsään….

Ja oscar niin ikään vesikupissa… sanat ei riitä kertomaan ….Oliko se joku tapa näillä leoilla tää vesi ja silleen…

ja näin alkaa Oscarin kasvu aikuiseksi Leonbergiksi….