Sydämentahdistin

Tänään kävin sitten rullaluistelemassa. Olipas se vauhdikasta menoa, etten sanoisi. Tuli tieten hieman innostuttua liikaa. Ajallisesti viihdyin tien päällä reilun puoli tuntia (vain), mutta matkaa kyllä kertyi pitemmästi, kuin kertaakaan tänä keväänä. Enpä tiedä mistä johtui, mutta tuntui menevän erittäin kevyesti, vaikkakin osittain oli vastatuulta.

Tänä kesänä tulee varmasti paljon sääskiä! Herranen aika sentään. Törmäsin lenkin aikana useaan kymmeneen aivan armottoman kokoiseen sääskiparveen. Kertaakaan aiempina vuosina en ole moisia parvia nähnyt. Silmät, suu ja korvat oli valehtelematta täynnä sääskiä, kun parveen osuin. Koitappa niitä poistella vauhdissa pois… ja kun pysähtyäkään en malta. Toivottavasti ilma käy vielä pakkasen puolella, niin kuolevat mokomat ötökät pois haittaamasta.

Sydän ja tahdistin on kyllä toiminut erittäin hyvästi, vaikka kunto onkin laskenut siitä, mitä se parhaimmillaan oli. Tänäänkin syke nousi välillä yllättävän korkealle ja ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Ei pätkinyt, katkonut, eikä ollut muutenkaan minkäänlaisia tuntemuksia. Joskus kovassa vauhdissa on saattanut hieman vihlaista, mutta aika harvoin. Toivottavasti näin menee myös jatkossa.

Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus taas ottaa käyttöön sykemittariharjoittelu. Kunhan tässä nyt saa muutaman viikon pohjia alle ensin. Minulla on eritäin hyviä kokomuksia siitä, niin motivoijana kuin kunnon kohottajanakin. Ainut vaan, etten tiedä, miten sykemittarin vyö pysyy luistellessa paikoillaan, en ole muistaakseni koskaan edes kokeillut.

Mutta se tämän päivän lenkistä. Koitan jossakin välissä kirjoittaa talven aikana tapahtuneesta sairaalareissusta. Tahtoo olla aika kortilla nykyään.

Eilen kävin juoksemassa, kuten jo edellisessä postauksessa kirjoitin. Jotenkin oli hieman tukkoista menoa, mutta sinnillä vetäisin n. 6 kilometriä. Alussa tuntui, että ei jaksa yhtään ja jalat varsinkin tuntui erittäin raskaille. Lieneekö syynä lauantainen rullaluistelulenkki, oli meinaan armoton tuuli ja teetti oikeasti töitä.

Noh, kyllä se tästä lähtee, parin viikon päästä menee se 10km tuntiin, onhan se varma. Ainakin tarkoitus olisi.

Tänään en päässyt lenkille ollenkaan, oli yhtiökokous niin meni koko ilta siellä istuessa. Parempi niin, ettei tule vetäistyä itseä aivan tukkoon heti alussa. Huomenna sitten on mentävä, joko luistelemaan tai sitten juoksemaan.

Nyt Raidia katsomaan.

Tervehdys taas. Viimeisestä postauksesta onkin jo aikaa. Paljon on taas tapahtunut minun eleämässä tällä välin ja siksi varmaankin on kirjoittelu jäänyt tähän blogiin. Tässä nyt on ollut kaikenlaista… onhan näitä selityksiä, mutta tällä kertaa ne on kyllä totta.

Juokseminen ja muu liikkuminen jäi viime kesänä heinäkuun korvilla lähes olemattomiin. Tähän on ihan pätevä syykin. Saimme vaimon kanssa ihanan pienen tytön ja voitte uskoa, että kaikki aika on mennyt touhutessa uuden perheenjäsenen kanssa. Ja mikäli jos aikaa on jäänyt, niin on ollut yksinkertaisesti niin väsynyt, että ei ole käynyt mielessäkään lähteä louhottamaan tien päälle. Yllättävän paljon on lapsessa kiinni, vaikka yhdessä on pyritty hoitamaan.

Ja tähän vielä tuli sitten päälle asunnonvaihto vuodenvaihteessa. Edellisen asunnon sain juuri vuosi sitten remontoitua, mutta eteen avautui yllättäen mahdollisuus ostaa 5 huonetta + keittiö huoneisto. Emme siis edes etsinyt isompaa, mutta tämä oli pakko ostaa, koska hinta oli naurettavan HALPA. Ainut, että sekin pitäisi vain rempata. Joulukuu menikin hujauksessa, illat ja viikonloput olin kiinni remonttihommissa. Vuodenvaihteeksi pitäisi entinen asunto olla tyhjänä uusien asukkaiden alta. Vanha asunto meni kaupaksi parissa kuukaudessa.Siinäkin syytä, miksi on lenkkeily jäänyt.

Nyt olisi kutenkin tarkoitus skarpata jälleen. Rullaluisteltua on tullut useampaan kertaan ja muutaman kerran olen käynyt juoksemassakin. Yllättävän hyvin kunto on säilynyt, vaikka lähes vuosi on mennyt lähes liikkumatta. Sanomattakin on selvää, että painokin on päässyt muutaman kilon nousemaan ja se huitelee nyt jossakin 81 kilon tietämillä. Mulla kun tuo paino nousee äärettömän helposti. Noh, eiköhän se siitä ala tokenemaan kun pääsen taas kunnolla vauhtiin.

Kesälomakin alkais viikon päästä  ja silloin olisi tarkoitus aloittaa oikein kunnon “kuntokuuri”.  Olen jo vähän siis aloitellut hölkkäämistä, jottei tule ihan yllätyksenä.

Tahdistimen kanssa on mennyt suhteellisen hyvin, tosin yhden yön olen joutunut viettämään osastolla ja toisen kerran piti olla viikon verran sairaslomalla. Näistä kirjoittelen tuonnempana lisää. Nyt valmistaudutaan katsomaan MonaconGP ja sen jälkeen lähden lenkille raikkaaseen ja hieman sateiseen säähän. Jos sitä semmoiset 7-10 kilometriä saisi hölkättyä.

Niinhän siinä loppujen lopuksi sitten kävi, etten perjantaina päässyt mihinkään lenkille. Pakkasta -16C ja tuuli oli aikamoinen. Lisäksi maha oli täynnä pizzaa, joten jätin lenkin suosiolla lauantaille.

Lauantaina pakkasta oli aamulla -15C, joten ajattelin että siirretään iltapäivään, kuuluu sopivasti jääkiekkoakin radiosta. Pakkasta klo 17 edelleen kovasti, mutta ei muuta kuin kamppeet päälle ja menoksi. Ensiksi alusasu, sitten vähän paksumpi fleece-asu ja päälle vielä tuulipuku. Kauluri ja pipo + hanskat tietenkin kuuluu varustukseen.

Hyvin tarkeni, mitä nyt välillä kova tuuli meinasi haitata menoa. Välillä meinasi selkää palella vähäsen, mutta ei kuitenkaan haitaksi asti. Kävin juosta hölkytteleen pikkusen vajaa tunnin lenkin. Eipä näkynyt muita juoksijoita, pari koiranulkoiluttajaa oli toppavaatteissa pyörätiellä.

Joten, tuommonen -15C ja siihen vielä kovahko tuuli päälle ei menoa haittaa ollenkaan, kunhan pukeutuu oikein. Tekosyitä kaikki, mitä sohvalla makoillessa tulee mieleen. Kumma, että se sohva on niin mukava paikka, kun ilma on vähänkään huonompi/kylmempi.

Sunnuntaina varmaankin iltasella pienehkö kävelylenkki ja maanantaina taas uudet kujeet.

Onpas tosiaan vierähtänyt aikaa viimeisestä kirjoituksesta. Tuossa marras- joulukuun tietämillä oli pitkään TODELLISIA motivaatio-ongelmia. Juoksemassa en käynyt muutamaan viikkoon ollenkaan ja työmatkapyöräilykin vaihtui hyvin useasti autoon. Joulun alla sitten tuli taas joku ihme potku persuksille ja sain hilattua itseni muutaman kerran lenkille. Yllätys oli suuri todella suuri, kun jaksoi juosta lähes samaan tahtiin kuin syksylläkin. Ilmeisesti pohjakunto on  sen verran kova, että muutaman viikon lepsuilu ei paljoa haittaa.

Joulunakin kävin pari kertaa juoksemassa. Lisäksi vaimon kanssa heitin muutaman kerran 1,5 tunnin kävelylenkkejä. Nyt parin viime viikon aikana on tullut käytyä juoksemassa taas ihan säännöllisesti, viimeksi eilen tunnin lenkki tuli nakattua. Helvetin kylmä tuuli vain meinaa olla. No, ei muuta kuin yksi ylimääräinen väliasu alle niin tarkenee. Tänään pitäisi taas käydä juoksemassa, pakkasta on kyllä tällä hetkellä -16C, odotellaan iltaan asti josko siitä hieman lauhtuisi.

Pari-kolme viikkoa olisi tarkoitus vielä keräillä hieman “pohjia” ja aloittaa taas sykemittariharjoittelu puhtaalta pöydältä. Toivottavasti kovat pakkaset ei sotke kovin pahasti suunnitelmia.

Kyllä oli mahtava pelipäivä tänään. Tuntui, että kaikki onnistuu. Oli eroa viime viikkoiseen pelailuun kuin yöllä ja päivällä. Edelleen se ihmetyttää, miten joskus tuntuu että mikään ei onnistu. Tänään kuitenkin kulki ja pikkuhiljaa uskaltaa jo hieman taklatakin. Olen koittanut tietoisesti hieman välttää pahoja kontakteja mutta kärsiihän tuota näköjään jonkinverran myös rymistellä. Tuskinpa tuo tahdistin nyt kovin herkästi irti lähtee.

Tällä viikolla  en ole käynyt juoksemassa ollenkaan, enkä mene huomennakaan. Taloyhtiön pihatalkoot tiedossa illalla. Viikonloppuna voisi käydä täräyttään jonkin pikku lenkin, ostin nimittäin uudet lenkkarit viime viikolla ja pitäisi niitä “ajaa sisään” vähäsen.

Pyöräiltyä on tullut tällä viikolla reipas 50 km, onhan sekin parempi kuin ei mitään.

Tällä viikolla sain myös myytyä erään ylläpitämäni webbisivuston, sain vieläpä ihan kohtuullisen summan siitä. Tai sain ja sain, enhän minä edes ole ollut sivua myymässä mutta kun väkisin halutaan ostaa niin mikäs siinä. Kaikkihan on myynnissä, kunhan hinnasta sovitaan.

Stora Ensokin se sitten päätti ruveta saneeraamaan. Sillälailla liippaa meikäläistäkin läheltä, että firmasta jossa olen töissä toimitetaan tavaraa Stora Enson Kemijärven tehtaalle. Eipä toimiteta kohta. Huomenna pojat sitten ovat kotona mielenilmaukseksi, meidän työpaikka kuitenkin päätti jättäytyä mielenilmauksen ulkopuolelle.

Perseestähän nämä tälläiset aina ovat, mutta minkäs mahdat.

Keskiviikkona kävin juosta hölkytteleen semmoiset 50 minuuttia. Kyllä oli helppoa menoa. Tuntui, että olisi voinut juosta vaikka kuinka pitkästi. Pakko myöntää, että vauhti pääsi vähän lopussa ryöpsähtämään lujaksi. Ei se mitään, ihan hyvin kulki.

Torstaina kävin sitten pelaamassa kiekkoa 70 minuuttia. Voi helvetti että oli vaikeaa ja raskasta !! Mikä siinä on, että välillä kulkee niin hyvin ja sitten toisinaan tuntuu, ettei olisi koskaan luistimilla käynytkään?!?! Sama homma se on tuon juoksunkin kanssa. Joskus jaksaa juosta vaikka kuinka pitkästi ja kovaa kun taas joskus tuntuu ettei matka etene ollenkaan ja jalat painaa niin helvetisti. Ei ymmärrä. Kertokaa te, viisaammat.

Huomenna tärskäytän mahdollisesti semmoset 15 km juoksemalla, katsotaan mikä on tilanne. Voi kyllä olla, että en ehdi juoksemaan ollenkaan.

Juuri äsken tulin juoksemasta. 50 minuuttia kävin läskejäni ulkoiluttamassa. Kevyttä alkaa olemaan tuollainen tunteroisen lenkki. Ilmeisesti kunto on kasvanut jonkin verran. Pitäisi oikeastaan tehdä ownindex määritys pitkästä aikaa sykemittariin, niin näkisi onko juoksu tehonnut. Tiedä sitten, kuinka tarkkoja vehkeitä nämä ovat ja toisekseen minkälainen vaikutus on tahdistimella tuloksiin. Kellään kokemuksia? No joka tapauksessa saa siitä varmasti jonkinlaista “osviittaa” missä mennään. Jatka lukemista »

No niin… juoksua ja jääkiekkoa sekä pyöräiltyä on tullut joka päivä n. 16 km. Tiistaina kävin juoksemassa töitten jälkeen. Että oli vaivalloista juoksu taas pitkästä aikaa. Tuntui, että ei jaksa sitten yhtään. Enkä kyllä jaksanutkaan. 45 min. juoksin ja sitten piti luovuttaa. Ei yksinkertaisesti jalka noussut. En tiedä vaikuttiko helvetillinen vastatuuli pyöräillessä aamulla töihin mennessä, että iltapäivällä tullessa. Noh, se oli semmoinen lenkki mutta tulipahan tehtyä.

Tänään kävin sitten taas pelaamassa jääkiekkoa. Jopa oli taas paljonhelpompaa kuin viime kerralla. Innolla odotan, kuinka helppoa pelaaminen on lopputalvesta kun näin äkkiä alkaa helpottamaan. Tahdistimestakaan ei tunnu olevan haittaa jääkiekkohommissa ollenkaan. Ja mikäs sen mukavampaa. Reilun vuoden olen nyt tahdistimen kanssa elänyt ja asiaa ei oikeastaan tule enää normaalissa arjen askereissa edes ajateltua. Niin hyvin on toiminut.

Huomenna sitten taas mahdollisesti lenkille, viimeistään lauantaina. Toivottavasti olisi helpompaa kuin tiistaina.

Torstaina kävin siis pelaamassa taas reilun tunnin jääkiekkoa. Tuntuma oli jo huomattavasti parempi kuin viime viikolla. Toki raskasta se vieläkin on mutta pikkuhiljaa parempaan. Perjantaina olikin sitten aamulla nivuset kipeänä ja on edelleenkin. Muistinkin, kuinka tärkeää VENYTTELY olisi varsinkin juuri nivusten osalta. Nuorempanakin kun tuli pelattua niin oli ongelmia nivusten kanssa mutta venyttelyllä homma hoitui. Siispä ensi kerralla venyttelen ennen ja jälkeen.

Eilen kävin juosta hölkyttelemässä tasan tunnin. Juoksu sujui oikeastaan todella kevyesti. Tosin vauhtia en pitänyt kovin kovana ja sykekin pyöriskeli 135-150 paikkeilla koko matkan. Nivuset hieman vaivasivat mutta ei häiritsevästi.

Motivaatio alkaa kyllä taas pikkuhiljaa löytymään. Tänään pidän kuitenkin lepoa ja huomenna mahdollisesti käyn tekemässä pitkän sauvakävelylenkin taikka sitten normi tunnin juoksu. Katsotaan nyt.

Tietääkö kukaan muuten HYVIÄ kuulokkeita, jotka passaa nokian kännykän liittimeen? Ne nokian omat on, no sanotaan nyt suoraan, -perseestä-. Korvissahan ne eivät pysy jos vähänkään liikahtaa. Jos jollakin on kokemuksia paremmista niin kerro ihmeessä.